PALUU BLOGIN PARIIN

 En suunnitellut pitäväni yli puolen vuoden kirjoitustaukoa, mutta sinne se näköjään lipsahti. Tuntuu, että viimeisen puolen vuoden aikana ei ole tapahtunut juuri mitään erityistä, mutta kun aikaa alkaa kelaamaan lähemmäs kesän kuukausia, sitä tajuaa, että todellisuudessa koko arki on mennyt uusiksi. Muutto pääkaupunkiseudulle tapahtui helmikuun lopussa, jolloin työstin gradua ja yritin räpiköidä etäopiskellen loppuja erityispedagogiikan opintoja kasaan. Huhtikuussa matkustin perheeni kanssa perinteisesti Lappiin hiihtämään, jonka jälkeen jäin Keski-Suomeen kuukauden ajaksi suorittamaan viimeisen harjoittelun. Tuo harjoittelu mullistikin opinto- ja urapolkuani merkittävästi, ja aloin aktiivisesti pohtia erityisopettajan ammattia vaihtoehtona. 

Toukokuun lopussa suunnittelin syksyn työkuvioita ja oikisopintojen yhdistämistä, jolloin törmäsin osa-aikaiseen erityisopettajan pestiin. Työ oli kuin tehty juuri omaan tilanteeseeni sopivaksi. Tulin valituksi tehtävään ja olen tehnyt elokuun alusta töitä erityisopettajana. Tiesin, että työ ei varmasti päästä helpolla ja oikeassa olin. On ollut ilo huomata, kuinka paljon hyötyä kaikesta aiemmin kerryttämästäni työkokemuksesta onkaan ollut. Intensiiviseen työtahtiin oli ehtinyt tottua ravintolassa tehtyjen työvuosien aikana. Ajattelin kirjoittaa opetustyöhön liittyen täysin oman postauksensa, ja keskittyä tässä kuulumisten päivittämiseen. 

Opintojen osalta suunnitelmat menivät jonkin verran uusiksi alkuperäisestä aikataulusta. Gradun piti olla valmis toukokuussa, mutta erinäisten seikkojen vuoksi sain työn palautettua vasta lokakuussa. Mutta se on palautettu! Mikä helpotus. Tällä hetkellä työ on ollut 1,5kk tarkistuksessa ja ehkä kahden viikon kuluttua saan siitä palautteen ja pääsen vihdoin hakemaan tutkintoa. Tällöin okl tulee virallisesti suoritetuksi ja voidaan aloittaa shampanjalasien kiillottaminen! 

Julkisoikeuden opintojen puolesta eteneminen vaikuttaa aika hyvältä. Olen saanut tälle syksylle tehtyä pari tenttiä ja kaksi kurssia olisi vielä suoritettavana ennen joulua. Täysin erilaisen tieteenalan opiskelu kasvatustieteiden jälkeen on ihanaa! Olen kaivannut hurjasti tietynlaista täsmällisyyttä ja mahdollisuutta ns. oikeisiin vastauksiin. Tätä odotin kokonaisen vuoden ja nyt vihdoin ja viimein pääsen täysillä keskittymään oikisopintoihin. Joka kerta, kun työssäni kohtaan tapauksen, jossa on hyötyä juridisesta osaamisesta, taputan itseäni olkapäälle. Vaikka toinen tutkinto tuottaakin työtä, mutta olihan se nyt älyttömän hyvä päätös. 

Kaikenkaikkiaan uudenlainen arki on ollut todella jees. Kyllä sitä vaan pärjää, kun jaksaa yrittää ja antaa mahdollisuuden uusille asioille. Palataan asiaan pian!

-Jenna

YSTÄVÄKIRJA-HAASTE

Kouluasioiden ja arkisten juttujen sekaan mahtunee myös hieman erilaista sisältöä, nimittäin tänään vuorossa on ystäväkirja-haaste! Edeltävästä tämänkaltaisesta postauksesta on aikaa, joten onkin jo hyvä hetki uudelle. Sen kummempia selittelemättä, olkaa hyvät! (Idea bongattu Iidan matkassa- blogista)

(Postauksen kuvat on ottanut taitava Kari Leo viime kesän Jyväskylän mallit ja valokuvaajat mallikuvausilta tapahtumassa. )

Ikä: 24 vuotta eli vuosimallia -97

Kuinka pitkä olet: Suurinpiirtein 172cm, jollei teinivuosien jälkeen ole suuria muutoksia tapahtunut. 

Silmien väri: Vihertävät ne taitavat olla. Ainakin punertavat silmämeikit toimivat erinomaisesti. 

Koulupolku: Valmistuin Schildtin lukiosta (entinen Cygnaeus-lukio) vuonna 2016. Opiskelin vuoden Itä-Suomen avoimessa yliopistossa yhteiskuntaopin opettajan pätevyyttä. Aloitin yhden välivuoden jälkeen vuonna 2017 luokanopeopinnot Jyväskylän yliopistossa. Vuonna 2020 sain pääsykokeen kautta tutkinto-oikeuden Itä-Suomen yliopistoon julkisoikeuden tutkinto-ohjelmaan. Minusta tulee (toivottavasti) KM & HTM. Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, yhteiskuntaopin aineenopettaja, hallintotieteen maisteri ja mitä luultavammin hallinto-oikeuden asiantuntija. 

Keskiarvo: Peruskoulun päättötodistuksessa lukuaineiden keskiarvo taisi olla 9,58 ja jos nyt en täysin väärin muista, niin lukiossa kurssien keskiarvo oli 8,5 pintaan. 

Viihdyitkö koulussa: Nooh, jos tästä on jonkinasteinen ammatti tulossa, niin vissiin vähän liiankin hyvin... :D

Kuva: Kari Leo

Kotielämiä: Vanhemmillani asustaa 10-vuotias Cairnterrieri Rella. Omassa kodissani ei valitettavasti lemmikkejä tällä hetkellä ole. Toivottavasti tulevaisuudessa!

Lempiväri: Turkoosi on ollut pitkään yksi suosikkiväreistäni, mutta se on saanut pari vahvaa haastajaa nimittäin burgundyn punaisen ja vihreän. 

Onko sinulla sisaruksia: Kyllä on! Pari vuotta nuorempi pikkuveli ja ehkä miellän myös puolisoni sisarukset jonkinlaisiksi ''varasisaruksiksi'' 

Pidätkö sukulaisistasi: Sukuni on melko iso, joten sukulaisia on melko paljon. Myös ikäerot on tosi suuria esimerkiksi moniin serkkuihini, joten en välttämättä tunne kunnolla kaikkia, mutta ihan hyvissä väleissä kyllä ollaan.  

Lempi vuodenaika: Sanoisin, että kevät ja kesä. On parasta, kun luonto herää talven jälkeen kukoistamaan ja valon määrä lisääntyy. 

Paras lukemasi kirja: Inhoan näitä paras jossain- kysymyksiä, koska on todella vaikeaa valita vain yhtä. Mutta valitsen tähän Harry Potter ja kuoleman varjelukset, koska kyseinen kirja on aikanaan innostanut alakouluikäistä minua lukuharrastuksen pariin. 

Paras näkemäsi elokuva: Riippuu kategoriasta ja tunnelmasta, mutta valitaan tähän Tähtiin kirjoitettu virhe (Fault in our stars), joka saa kyynelkanavat auki joka kerta. 

Lempiyhtyeesi: Olen musiikkimaultani melko kaikkiruokainen, mutta ehkä radiokanavista valitsen todennäköisimmin Suomipopin. Joten sanotaan vaikkapa Haloo Helsinki. 

Mikä biisi soi nyt: Haha! Fiilistelen High School Musicalin biisejä throwback- hengessä, joten menossa on kolmannen elokuvan soundtrack.  

Kuva: Kari Leo

Mitä rakastat: Pitkiä keskusteluja ystävien kanssa, rauhaa veden äärellä, kesäiltoja, hyvää ruokaa, onnistumisen tunnetta. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. 

Mitä inhoat: Hmm.. En erityisesti pidä ''siipeilystä'' eli että joku saavuttaa muiden kustannuksella itselleen jotain hyvää. Tai jos joku syyttää muita omasta tilanteestaan ilman syytä. 

Mitä odotat tällä hetkellä: Graduprosessin loppuun saamista ja poikkeusajan päättymistä. 

Harrastatko liikuntaa: Kyllä! Pyrin liikkumaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Talvisin tykkään hiihtää ja pelailla sulkapalloa.Kesäisin lenkkeillä ja golfata. 

Soitatko mitään soitinta: En ikävä kyllä. Okl:ssä jouduin opettelemaan pianon alkeet ja sitä taitoa olisi kyllä kiva ylläpitää.

Mitä harrastuksia sinulla on: Tällä hetkellä neulominen ja lukeminen. Leipoa haluaisin vielä useamminkin. 

Mikä kamera sinulla on: En omista tällä hetkellä erillistä kameraa, vaan kännykällä mennään.

Syötkö suklaata: Voi kyllä! Mikään kovin herkku se ei ole, mutta Kinderin Maxi-patukat vievät kyllä kielen mennessään. 

Suklaa vai salmiakki: Helppo! Salmiakki ehdottomasti. 

Lempijäätelö: Pehmis kinuskikastikkeella tai sitruunalakritsijäätelö.

Sauna: Tykkään kovasti ja toivonkin, että seuraavassa asunnossa on jälleen oma sauna. Ihan ehdoton juttu. 

Paras paikka, missä olen käynyt: Tää on tosi vaikea, koska parhaus riippuu näkökulmasta. Mutta koska pidän espanjalaisesta kulttuurista sanotaan Zaragozan kaupunki Pohjois-Espanjassa. Koskenlaskua Pyreneillä en koskaan unohda. 

Maa, johon haluaisit matkustaa: Kun on työskennellyt neljä vuotta ranskalaisessa ravintolassa, niin on Ranskassa päästävä joskus käymään. Myös Yhdysvallat ja Austraalia kiehtovat. 

Meikkaatko kouluun: Kun opetus oli läsnä, niin kyllä. Näin etäaikana en ole meikannut. Harkkaan tai töihin mennessä käytän kyllä meikkiä. Tosin meikkaustyylini on melko kevyt, joten kulmat ja ripset yhdistelmä on usein riittävä. 

Kuva: Kari Leo

Kadutko jotain: On toki yksittäisiä pieniä tilanteita, joissa toivoo, että olisi toiminut tai sanonut eri tavoin, mutta suuremmassa mittakaavassa, en kyllä kadu mitään. 

Haluaisitko muuttaa jotain itsessäsi: Ei haittaisi, vaikka joskus osaisi ottaa rennosti ja olla kasaamatta järkyttävää työmäärää ympärilleen. Eli vähempi on enemmän- asenteen omaksuminen olisi joissain tilanteissa ihan kohdillaan. 

Lempijuhlasi: Sanotaan juhannus. Keskikesässä on omaa taikaansa. 

Välitätkö muiden mielipiteistä: Kyllä välitän ja mitä läheisemmästä ihmisestä on kyse, niin sitä enemmän.

Mistä ostat vaatteesi: Olen ostanut viime vuoden aikana todella vähän uusia vaatteita, mutta ehkäpä H&M, Cubus jne. 

Tuomitsetko muut ennen kuin tunnet: Vaikea kysymys. Opettajankoulutuksen myötä olen oppinut kohtaamaan ihmiset ihmisinä huolimatta esimerkiksi taustalla vaikuttavista tekijöistä. Eli pyrin olemaan mahdollisimman avoimin mielin kaikkia ihmisiä kohtaan, mutta totta kai kohtaan myös ennakkoluuloja ajattelussani, jotka pyrin murtamaan heti niiden tullessa kohdalle. 

Mistä haaveilet: Matkustamisesta, omakotitalosta, urasta ja perheestä. 

Mitä teet tänään: Pian käyn nukkumaan, mutta huomenna edessä siintää käyttäytymiskurssin tentti ja esteettömien oppimisympäristöjen viimeinen seminaari. Lisäksi ohjelmassa litterointia ja oppituntien suunnittelua. 

Kiitos, kun luit postauksen! Oliko kaikki jo ennestään tuttua vai tuliko jotain uutta infoa?

-Jenna 

TERVEISIÄ GRADUKUPLASTA

 Huuh! Viimeiset kolme kuukautta ovat pitäneet sisällään jos jonkinlaista touhua. Helmikuun lopussa luovuin Jyväskylän tukikohdastani ja siirsin asuinpaikkani pääkaupunkiseudulle. Näin henkeen ja vereen maalaistyttönä, oli tämä muutos melko iso, mutta onneksi nykyinen asuinpaikkani on kuitenkin suhteellisen pieni, joten kyllä tännekin on kotiutunut. Jyväskylästä lähteminen oli haikeaa, mutta siihen tilanteeseen, ratkaisu oli paras ja kyllä Keski-Suomeen vielä todennäköisesti palaan. Nyt hetkeksi nokka kohti uutta ja muutaman vuoden päästä voipi sitten palata. 

Jos meneillä ei olisi poikkeusaikaa, en varmasti olisi vielä muuttanut, mutta kun opiskelupaikkakunta on tällä hetkellä sohvan nurkassa läppäri sylissä kera sohvatyynyt ja puikot, niin eipä asuinpaikkakunnalla siitä näkökulmasta ollut merkitystä. Tosin etäopiskelu yhdistettynä kahden hengen talouteen ja yksiöön ovat tuoneet jopa hulvattomia kontrasteja arkeen. Parveke ja kylpyhuone eivät olekaan hullumpia paikkoja zoom-tapaamisille. 

Etäopiskelu on kestänyt nyt yli vuoden ja pientä kisaväsymystä meinaa olla täälläkin ilmassa. Kuinka sitä kaipaakaan lounashetkiä ja herkullisia keskusteluita ennen demon alkamista. Tilannetta kuitenkin aavistuksen helpottaa erityispedagogiikan harjoittelu, jossa pääsee (toivottavasti) taas pitkästä aikaa konkreettisesti luokkaan. Uskon saavani siitä runsaasti energiaa kohti viimeisen okl lukukauden rutistuksia. Lisää iloa ja energiaa on tuonut myös vahvasti pinnalle noussut neulontaharrastus. Nyt puikoilla jo toinen islantilainen villapaita. 

Niin hullulta kun se kuulostaakin, niin kova tavoite on, että tämä kuluva kevät olisi todellakin viimeinen lukukausi opettajankoulutuksessa. Realistista se toki on, mutta kyllä hommaa vielä on eli helpolla ei tälläkään kertaa päästä. Gradun aineisto on kerätty ja nyt työn alla on sen kirjoittaminen sanasta sanaan tekstimuotoon ja analyysin tekeminen. Olen todella ylpeä aineistostani, niin herkullisia keskusteluja kävin kaikkien henkilöiden kanssa, että en oikeastaan malta odottaa, että pääsen todenteolla käsiksi työhön. Onneksi aihe on motivoiva, niin tutkielmaa jaksaa varmasti työstää.

Oikisopinnoille kuuluu myös hyvää ja olen jo nyt päässyt tavoitteeseeni ensimmäisen vuoden suhteen. En malttaisi odottaa tulevaa lukuvuotta, että pääsisin kunnolla sinne kiinni. On ollut ilo huomata jo ensimmäisen vuoden kohdalla kuinka palaset lapsi- ja koulutusoikeuden kysymyksissä loksahtelevat paikoilleen ja kuinka nämä kaksi tieteenalaa tukevat toisiaan. 

Blogia en ole jättämässä, joten toivon, että seuraava postaus ilmestyisi aavistuksen lyhyemmällä välillä kuin nyt! Jos kysymyksiä herää, niin laita rohkeasti kommenttia.

Kiitos, että luit :)

-Jenna

 

LAPIN KESÄ OSA 2

Kun pihalla hämärtää joulukuisena päivänä klo 15, tuntuu todella hyvältä ajatukselta palata hetkeksi kesän muistoihin ja tehdä toinen osa Lapin kesään. Ajatuksena oli tehdä tämä postaus jo huomattavasti aiemmin, mutta toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Joten eikun postaukseen! (Ensimmäisen reissupostauksen löydät TÄÄLTÄ

Reissupäivä 6, Utsjoki-Saariselkä 195km

Aamu alkoi aamukahveilla Utsjoen kylätalolla saamenkielisiä uutisia lukien. Matkan varrella pysähdyimme Inarissa saamelaismuseo Siidassa ja Karhunpesäkivellä poronkäristyksillä. Yöksi matkasimme telttaöiden jälkeen Saariselän Lapland hotelsiin. Saimme vieläpä saunallisen hotellihuoneen ja en muista milloin saunominen olisi tuntunut yhtä mukavalta. Samalla vietimme vuosipäiväämme.

 

Reissupäivä 7, Saariselkä-Kuusamo 367km 

Aamun aloitimme lyhyellä lenkillä Urho Kekkosen kansallispuistossa. Autossa istumisen lomassa pieni ulkoilu teki todella hyvää. Lenkin jälkeen jatkoimme matkaa. Sodankylässä armas reissukaverini halusi pulahtaa melko hyisevän näköiseen veteen, mutta kaipa tuo virkisti. Illaksi matkustimme Kuusamon Holiday Club Tropiikkiin. Heti perille päästyämme havaitsimme, että Kuusamon golfkenttä olikin kirjaimellisesti hotellin naapurissa. Eikä kauaakaan kuin löysimme itsemme jo pelaamasta. Voin erittäin lämpimästi suositella kyseistä kenttää. Näin loppuvuodesta voi vain haaveilla golfkierroksesta klo 23 auringon laskun aikaan. 

 

 

Reissupäivä 8, Kuusamo

Aamupäivästä suuntasimme Rukalle ihmettelemään kylän menoa. Lisäksi kesäkelkkarata oli suunnitelmissamme. Tämän jälkeen matkamme jatkui kohti Pientä Karhunkierrosta ja illasta nautimme hotellin kylpylästä.

 

 Reissupäivä 9, Kuusamo

Yhdeksäs reissupäivä kului melontareissulla Kiutakönkäältä Jäkälämutkaan. Reissuun kannattaa varata hyvin aikaa, jotta voi pysähtyä kaikessa rauhassa eväille ja nauttimaan lähes koskemattomista hiekkarannoista.

 

 Reissupäivä 10, Kuusamo-Vuokatti 250km

 Matkamme jatkui kohti Vuokattia, jossa oli tarkoitus pelata reissun viimeinen golfkierros. Näin jälkikäteen olisin valinnut aloittelevana pelaajana pelattavaksi kentäksi ennemmin Tenet-nimisen kentän. Sen verran hermo meni :D  Lämpöä riitti runsaasti tuona päivänä ja kelin puolesta olikin aika ihanne keli ulkoilla. Matkalla pysähdyimme Suurpetokeskuksessa Juuso karhua ihmettelemässä. 

Reissupäivä 11, Vuokatti- Jyväskylä 332km

Yli viikon reissun jälkeen palasimme kotipihaan tuhansien kilometrien jälkeen. Voisin ehdottomasti lähteä uudelleen vastaavalle reissulle. Myös pieni vaelluskipinä jäi itämään. Tulevia reissuja odottaen!

Kiitos, kun luit tänne saakka. Jos mieleen tuli jotain kysyttävää, niin jätä kommentti!

-Jenna

RYTINÄÄ

 Otsikko kuvaa melko osuvasti kalenterini näkymää tällä hetkellä.Syksy on alkanut aikamoisella vauhdilla ja jos keväällä ehti tottua seesteiseen meininkiin, niin kelloon on tullut hyvin erilainen ääni. Ensimmäistä kertaa opiskelujen aikana on tullut sellainen olo, että on ollut pakko oikeasti priorisoida menoja ja tehdä kompromissejä. Toisaalta oppimista on tapahtunut ja on ollut myös todella antoisaa. Kuten joskus aiemmin olen todennut, niin kiire taitaa olla omalla kohdalla se juttu, joka todella sytyttää. Paljon on tapahtunut ja niistä seuraavaksi. 

Elokuun puolivälissä aloitin luokanopettajakoulutuksen päättöharjoittelun. Tänään päätin harjoittelun ensimmäisen vastuuviikon ja toinen olisi jäljellä, jonka myötä harkka olisi paketissa. Ei tämäkään harjoittelu täysin käsikirjoituksen mukaan ole koronan vuoksi mennyt, mutta täytyy silti olla erittäin tyytyväinen, että olen kouluun saanut mennä ja hoitaa tunnit. On silti myönnettävä, että kontrasti edeltävän harjoittelun yläkoulun oppilaiden ja nyt tämän hetkisen harjoitteluluokan alkuopetuksen oppilaiden välillä on hurjan suuri. Olen joutunut kaivamaan omasta repertuaaristani sellaista auktoriteettiä, mitä en koskaan kuvitellut löytäväni. 

Tämän lisäksi olen käynyt samalla Joensuussa fuksiviikoilla. Olen tavannut paljon upeita tyyppejä ja on ollut upeaa aloittaa opintoja tuossa porukassa. Kertaakaan ei harmittanut ajella yhden illan vuoksi Joensuuhun. Pienenä disclaimerinä on silti oltava onnellinen, että fuksiviikkoja on vain rajallinen määrä ihmisen elämässä... Olen myös kuunnellut yleisen hallinto-oikeuden luentoja ja en voisi olla tyytyväisempi ratkaisuuni hakea toista koulupaikkaa. Oikiksen kurssit loksauttavat palaset paikalleen ja meininki on juuri sellaista, jota olen kaivannut. Fuksiviikot ja harjoittelu ovat tuoneet hyvin jännittävän vivahteen elämään. Harvemmin sitä löytää itsensä aamulla Jyväskylästä opiskelemassa ryijysolmun tekemistä youtubesta löytyvien tutoriaalien avulla ja saman päivän iltana Joensuusta opiskelijakemuista tulevien lakimiesten kanssa. 

Jotta paletti ei kuulostaisi liian helpolta, niin osa-aikatyöt pyörivät edelleen kaiken rinnalla. Tosin näen työt loistavana vastapainona kaiken muun ohelle. Siinä kun likaisia astioita kantaa ranne mutkalla tiskokoneeseen, ei hirmuisen paljon mielessä pyöri seuraavan viikon tuntisuunnitelmat. Olenkin hirmuisen kiitollinen, että saan käydä töissä ja oppia myös siellä lähes joka päivä jotain uutta. 

Vastapainoa on tuonut myös Miss Jyväskylä- kilpailu, jonka järjestämisessä olen ottanut hieman aiempia vuosia enemmän roolia. Järjestin tällä viikolla kilpailijoille muun muassa koulutuspäivän ja olen koordinoinut yhteistyötä yhteistyökumppanien kanssa aina sometehtävistä finaalivaatteiden valintaan. Parin viikon kuluttua onkin meno kunnolla päällä, kun on finaaliviikonloppu.

 

Ei ainakaan voi sanoa, että elämä olisi tällä hetkellä mitenkään tylsää. Varsinkin, kun muistaa painaa aavistuksen jarrua, niin ei mene homma yli. Vähintään yksi vapaapäivä on oltava viikossa, jotta tätä härdelliä jaksaa. Pidetään siis yhdessä huolta omasta jaksamisestamme! 

On hullua ajatella, että tämä lukuvuosi tulee olemaan viimeinen okl-opiskeluvuoteni. En todellakaan koe olevani missään mielessä valmis opettaja, joten ajatus tulevasta vastuusta jännittää. Onneksi valmistumiseen on aikaa vielä reilusti ja sitä ennen on aikaa nauttia jokaisesta opiskelupäivästä kunnolla.

Kiitos, kun luit!

Jenna

LAPIN KESÄ- VAELLUSTA, ROAD TRIPPIÄ JA GOLFAUSTA OSA 1

Ensimmäistä kertaa ikinä saimme viettää kesälomaa yhtä aikaa Veikon kanssa ja maailman tilanteesta johtuen suuntasimme reissulle pohjoiseen. Olin tosin haaveillut Lapin yöttömästä yöstä jo ennen Koronaa, joten kyseinen reissu olisikin todennäköisesti toteutunut muutenkin. Tavoitteena oli nähdä reilun viikon aikana runsaasti eri kohteita sekä keksiä sen verran tekemistä, ettei matka menisi vain autossa istumiseksi. Kokosin matkan aikana instagram stooriin lyhyttä päiväkirjaa reissusta. Löydät sen profiilini @_jennavirtanen kohokohdista. Toinen osa postauksesta tulee pian.

1. Reissupäivä n. 700km

Starttasimme Keski-Suomesta kohti pohjoista ja ensimmäisenä kohteena oli Levi. Aamiaispaikkana toimi perinteisesti Pyhäjärvi, josta matkasimme lounaalle Rovaniemelle. Levillä majoituimme Break Sokos Hotel Levissä. Vaikka molemmat olemme Levillä käyneet useaan kertaan, oli tämä kerta ensimmäinen hotellimajoittuminen siellä. Täytyy kyllä todeta, että talvella mökki vie kyllä pidemmän korren hiihtoloman majoitusta valittaessa. Illalla kävimme vielä ihmettelemässä maisemia Levin huipulla.

2. Reissupäivä, Levi

Toisena päivänä satoi jonkin verran vettä ja suuntasimmekin aamupalan jälkeen kahville Tonttulaan. Olen käynyt Tonttulan pihapiirissä lukuisia kertoja hiihtäen, mutta kesällä kokemus oli uusi. Kahvittelun jälkeen päätimme sateesta huolimatta lähteä valloittamaan Levin golfkentän. Tykkäsin kentästä itse todella paljon, vaikka keli ei ollutkaan täysin optimaalinen eikä tuloskaan lopulta hirmu kaunista katsottavaa ollut. Mutta näin vasta-alkajana voin kyllä lämmöllä suositella. Kovasti toivoimme, että olisimme päässeet soveltamaan paikallissääntöä porojen väistämisestä, mutta tällä kertaa se jäi haaveeksi. Kuulimme kentän henkilökunnalta, että elokuu on parasta aikaa pelata Levin kentällä. Täytyy laittaa tuo vinkki korvan taakse tulevaisuuden reissuja varten.

3. Reissupäivä, Levi-Kilpisjärvi n. 260km

Kolmannen päivän aamuna starttasimme kohti Kilpisjärveä. Pysähdyimme matkan varrella 0,50e:n mukkikahveilla, jonka myötä oli hyvä jatkaa ajomatkaa. Tähtäsimme klo 14.00 lähtevään Malla-laivaan, joka vei Ruotsin puolelle, josta oli 3km:n kävelymatka Kolmen valtion rajapyykille. Tuo kolme kilometriä oli hyvin tasaista ja helppoa käveltävää. Itse laivamatka kesti noin puolituntia. Rajapyykiltä matkasimme Mallan luonnonpuistoa pitkin takaisin Kilpisjärvelle. Matkaa oli noin 15km. Todella lämmöllä suosittelen tuota reissua. Varaisin matkaan kuitenkin hyvät veden pitävät kengät, sillä matkalla on muutama veden ylitys. Myös hyttysmyrkkyä on hyvä varata matkaan. Parkkipaikalta laivan lähtöpaikkaan oli matkaa noin 2km ja tähän on hyvä varautua. Jos saisin itse tekisin jotain toisin, niin kävelisin tuon loppumatkan tietä pitkin, enkä kiertäisi polkua.

Tälle yölle meillä ei ollut majoitusta varattuna, vaan nukuimme teltassa. Kieltämättä peseytyminen hyisessä Kilpisjärvessä oli aikamoinen kokemus.

Reissupäivä 4. Kilpisjärvi-Tromssa- Fosselv Camping n. 400km

Hieman heikkojen yöunien jälkeen suuntasimme kohti Norjaa ja Tromssaa. Maisemathan olivat jotain aivan mielettömiä eikä kuvat kerro todellisuutta. Jos jotain tekisin toisin tään päivän ajomatkan kohdalla, niin olisin valinnut lauttamatkan tiellä ajamisen sijaan Tromssa-Alta välillä. Se olisi säästänyt huomattavasti aikaa. Reissupäivämme osui sunnuntaille, jolloin Norjassa ei ole mikään kauppa auki eli jos olet reissaamassa Norjaan sunnuntaina, niin varaa riittävästi eväitä mukaan.

Reissupäivä 5, Fosselv Camping-Alta-Kaarasjoki-Utsjoki n. 460km

Tämä päivä koostui oikeastaan kokonaan ajelusta ja maisemien ihastelusta. Oli hyvin vapauttavaa liikkua ilman suurempia aikatauluja, mikä mahdollisti ajoittaisen pysähtelyn kiinnostavan kohteen tullessa eteen. Pysähdyimme muun muassa Altassa syömässä ja ihastelimme mm. paikallista kirkkoa ja kaupunkia ylipäänsä. Jatkoimme matkaamme ja maisemat vaihtuivat todella paljon tultaessa sisämaahan. Kaarasjoella kävimme tutustumassa Norjan Saamelaiskäräjien pihapiiriin, josta jatkoimme matkaa Norjan puolella ajaen Suomen rajaa. Yöksi majotuimme Utsjoelle leirintäalueelle. Porukkaa oli liikkeellä todella paljon, sillä saapuessamme noin kuuden aikoihin illalla ei saunomismahdollisuutta enää ollut tarjolla. Lähdimme illalla vielä pienelle kävelylle Utsjoen ''keskustaan'' ja päädyimme testaamaan paikallisen grillin, jolle voin antaa kyllä lämpimän suosituksen. 

 

 

Jatkuu seuraavassa postauksessa.

Kiitos, kun luit tänne asti!